Huhut kirkkoherra Henrik Florinin ja Christina Pratanan salaisista tapaamisista levisivät Kemiössä kulovalkean tavoin. Heidät oli nähty useina iltoina Dalkarbyn suolla, ja joku tiesi heidän jopa tavanneen kirkon sakastissa. Se oli skandaali vailla vertaa. Molemmat olivat naimisissa. Asiaa ei tehnyt helpommaksi se, että Christina oli naimisissa vaikutusvaltaisen kruunuvuodin Joachim Gardelingin kanssa, tai että hän oli piispa Rothoviuksen tyttärentytär. Florin puolestaan oli kemiöläisten arvostama ”pappi joka on harvinaisen kaunopuheinen ja hyvä messuaja.”
Henrik ja Christina olivat tutustuneet Turussa 1680-luvulla. Kun he tapasivat kymmenen vuotta myöhemmin, ystävyydestä kehittyi kiihkeä suhde, ja kaikki keinot tuntuivat olevan sallittuja esteiden raivaamiseksi.
Kun kirkkoherra Florinin puoliso menehtyi maaliskuussa 1704 epäselvissä olosuhteissa, heräsivät monien epäilykset. Ja kun kruunuvouti Gardeling puoli vuotta myöhemmin löytyi kuolleena Dalkarbyssä, tilustensa myllypadosta, saivat huhut uutta vauhtia. Onnettomuus paljastui pian lavastetuksi, ja murhajäljet johtivat Henrikiin ja Christinaan.
Pitkän ja dramaattisen oikeudenkäynnin aikana selvisi, että kirkkoherra Florin oli painostanut sisarenpoikansa auttamaan teossa. Sisarenpoika oli raskaana olevan heilansa ja erään rengin avustuksella surmannut kruunuvoudin tämän yöpyessä pappilassa.
Kirkkoherra, Christina ja kolme apuria tuomittiin kaikki kuolemaan. Florin ja surman toteenpanijat mestattiin Turussa Uudenmaan tullilla toukokuussa 1706. Seuraavana vuonna Christina Pratana mestattiin Kemiön kirkon läheisyydessä. Kirkkoherra Florin tunnusti rikoksensa hieman ennen teloitusta mutta kruunuvoudin rouva vaikeni kuolemaansa saakka.