1800-luvun puolessavälissä
moni Kemiönsaarelainen ei
vielä saanut mahdollisuutta
käydä kunnollista koulua.
Gundbyläinen Adéle Weman
otti kuitenkin elämäntehtäväkseen
levittää sivistystä seudulle.
Yhdessä serkkunsa Alma Dahlin
kanssa hän sisusti
pienen koulun yhteen
kotitalonsa kamareista.
Kouluun tuli monta oppilasta
joita opetettiin lukemaan,
laskemaan ja kirjoittamaan.
He saivat myös kuulla
satuja ja katsella kirjoja ja tauluja.
Kaksi vuotta myöhemmin
koulu siirrettiin Kemiön
uuteen Pitäjäntupaan.
Adéle ja Alma opettivat
silti yhä vapaaehtoisesti,
ilman palkkaa.
Työskenneltyään sijaisena
Taalintehtaan koulussa 1872,
Adéle päätti että Kemiöön
oli saatava kunnallinen kansakoulu.
Kun kunnan herrat kokoontuivat
istuntoon, Adéle yllätti heidät
marssimalla itse paikalle
vaatimaan koulun perustamista.
Hän ei ollut tervetullut ja
kouluajatukseen suhtauduttiin
epäillen.
Silti koulu perustettiin.
Ensin koulua kävi
pelkkiä tyttöjä, ja moni
lopetti yhden lukukauden jälkeen.
Vanhemmat hämmästyivät
kuullessaan että koulua
pitää käydä useampi lukukausi!
1873 aloitettiin erillinen
kurssi pojille.
Ensimmäinen ilmoittautunut oli
Nils Oskar Jansson Mattbölestä.
Koulu toimi kirkonkylässä
vuoteen 1882, jolloin se
yhdistettiin uuteen
Vretan kansakouluun.