Henkilö
Rakennus tai alue
Teollisuus
Merenkulku

Sjölaxin rälssitilat

Keskiajalla ei vielä ollut
varsinaista ”aatelia”.
Ne joilla oli varaa hankkia
ratsu, miekka ja haarniska
tarjoutuivat ratsumiehiksi kuninkaalle.
Heitä kutsuttiin ”rälssiksi”
ja heidät vapautettiin veroista.

Erik Andersson Sjölaxista
oli Kustaa Vaasan vouti
ja häntä kutsuttiin ”hyväsukuiseksi”.
Hän hankki paljon maata
ja Sjölaxista tuli merkittävä rälssitila.
Tila jaettiin sittemmin
hänen lastensa Henrikin ja Britan kesken
kahteen osaan:
Vanha Sjölax ja Nygård.

Poika Henrik Eriksson
aateloitiin vuonna 1591.
Hänen poikansa Arvid Rääf
oli ratsuväen luutnantti
ja peri tilan, mutta
kuoli lapsettomana.
Tila siirtyi hänen tytärpuolensa
miehelle Erik Bosinille.
Erik kuoli Ruotsissa 1677
ja tila siirtyi Margareta-tyttärelle
ja tämän miehelle
Clas Jägerskiöldille.

Tilan toinen osa Sjölax Nygård
siirtyi Brita Eerikintyttären
aateliselle miehelle
Joen Tyrgilsson Stålhandskelle,
kuningas Eerik XIV:n kamarijunkkerille,
joka toimi mm.
Kastelholman linnan käskynhaltijana.
Joenin kuoleman jälkeen
tila siirtyi suvussa eteenpäin.
Pojantytär Helena Stålhandske
velkaantui pahasti, mm.
naapurilleen Erik Bosinille
samalla kun tila alkoi rapistua.
Hänen poikapuolensa
Alexander Bäck lisäsi velkoja
entisestään; hän oli usein
syytettynä ja joutui piileskelemään
viranomaisilta.
Aleksanderin pojat eivät olleet
sen kyvykäämpiä
hoitamaan tilaa.
Hänen kuolemansa jälkeen
naapuri Clas Jägerskiöl lunasti sen.
Täten Sjölaxin rälssitilat
yhdistyivät jälleen ja kuuluvat
yhä Jägerskiöldin suvulle.

Claes Jägerhorn sai aateliskirjeensä
kuningas Kaarle XII:lta 1686.
Myöhemmin nimi muuttui Jägerskiöldiksi.