Minä olen valtakunnankansleri Axel Oxenstierna.
Koskaan ei valtion virkamiehellä ole ollut
niin paljoa valtaa kuin minulla aikanani –
ei ennen eikä jälkeen.
Yhdessä kuningas Kustaa II Adolfin kanssa
loimme Ruotsi-Suomen suurvallan.
Loin myös perusteet ruotsalaiselle
hallintojärjestelmälle.
Vuonna 1614 sain kuninkaalta läänityksenä
ensin kolmanneksen, ja joitakin vuosia
myöhemmin
lähes koko Kemiön suurpitäjän.
Koko Kemiönseutu oli minun vapaaherrakuntani,
mikä tarkoitti että minulla oli oikeus kantaa verot.
Astuessani Kemiön vapaaherraksi
olivat lähes puolet seudun tiloista autioina.
Talonpojat eivät olleet kyenneet
maksamaan verojaan kruunulle.
Minun oli huomautettava voudeilleni,
että talonpoikia tulee käsitellä isällisen hoivaavasti
jotta he voisivat maksaa veronsa.
Voudit eivät missään tapauksessa
saaneet vaatia veroja sieltä
missä kato tai sairaus oli heikentänyt
talonpoikien kykyä hoitaa velvollisuutensa.
Parantaakseni elinkeinoja vapaaherrakunnassani
annoin perustaa navettoja Västankärriin,
Sunnanåhån ja Västermarkiin,
sekä tiiliruukin Västankärriin,
ja suolankeittämön Tolfsnäsiin. Sirnäsiin
Västanfjärdiin
sekä Skinnarvikin ja Rosendalin
ja Hertsbölen ja Tynglaxin välisiin metsiin
rakennettiin suuria pikiuuneja.
30. elokuuta 1649 allekirjoitin
asiakirjan, joka antoi perustaa koulun
pienille lapsille vapaaherrakuntaan.
Kuolemani jälkeen koulu siirrettiin
Tjudan kylään ja nimettiin
Tjudan pedagogioksi.