’Julleivån’ ja ’joulukasa’

Sagalundin perustaja Nils Oskar Jansson on kertonut jouluvalmisteluista vuodelta 1825. Kirjoituksista selviää mm. että lattiat pestiin noesta puhtaiksi ja lattioista kaavittiin lika, tai ainakin ylin maakerros pois jouluksi.

Silloin leivottiin myös erityinen hapanjuurileipä, ”julleivån” mitä ei saatu syödä jouluna. Leipä piilotettiin nuutinpäivänä ja otettiin esiin vasta keväällä, kylvöjen aikaan. Silloin tämä leipä jaettiin työväen kesken takaamaan syksylle hyvän sadon. Miltäköhän tämä leipä silloin maistui?

Kuvassa näkyvä pino esittää ”julhög” -kasaa, jollaisia jaettiin työväelle joulupäivän aamuna ennen kuin lähdettiin joulukirkkoon. Jokainen sai oman ”joulukasansa”, joka saattoi sisältää leipää ja muita ruokatarvikkeita, kuten voita ja lihaa.